Palovaroitin on halpa henkivakuutus

Joka vuosi kuolee asunnoissa syttyneissä tulipaloissa ihmisiä. Tätä tapahtuu Suomessakin, vaikka palovaroitin on ollut pakollinen jo vuosien ajan. Monessa tapauksessa kuolemat olisi voitu estää käyttämällä asianmukaista palovaroitinta.

Palovaroitin on helppo henkivakuutus, sillä se havaitsee tulipalon alkamisen niin aikaisessa vaiheessa, että asukkailla on mahdollisuus pelastautua. Palovaroitin varoittaa savusta antamalla niin kovan hälytysäänen, että nukkuvakin ihminen siihen herää. Yleensä hälytysääni antaa asunnossa oleville ihmisille noin pari minuuttia aikaa toimia, poistua asunnosta ja soittaa hätänumeroon.

Laki velvoittaa palovaroittimen asentamisen jokaiseen asuntoon

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Se on pakollinen myös kesämökeillä, majoitustiloissa ja asuntoloissa. Palovaroittimen asentamista Suomessa säätelevät Pelastuslaki, Valtioneuvoston asetus palovaroittimien teknisistä ominaisuuksista sekä Sisäasiainministeriön asetus palovaroittimien sijoittamisesta ja kunnossapidosta. Palovaroitin tuli pakolliseksi 1.9.2000.

Asunnossa tulee olla vähintään yksi palovaroitin per 60 m2. Näin ollen esimerkiksi 70 m2 kokoisessa huoneistossa on oltava kaksi kappaletta palovaroittimia.

Uudisrakennuksissa palovaroittimien täytyy olla kytketty verkkovirtaan ja niissä täytyy olla varatoimintona paristokäyttö. Vanhat asunnot saavat käyttää pelkästään paristolla toimivia hälyttimiä. Palovaroittimien teknisiä ominaisuuksia säädellään myös tarkasti ja Suomessa käytettävien varoittimien täytyy olla tyyppihyväksyttyjä ja merkinnällä EN14604 varustettuja.

Laki asettaa palovaroittimen asentamiselle minimivaatimukset, mutta parhaan turvallisuuden saavuttamiseksi kannattaa palovaroittimet suunnitella kunkin asunnon erityispiirteet huomioiden. Esimerkiksi jokaiseen makuuhuoneeseen kannattaa asentaa oma varoitin. Myös kerrostaloissa kannattaa asentaa palovaroittimet myös rappukäytäviin ja parhaassa tapauksessa yksi varoitin pelastaa usean eri asunnon asukkaat.

Oikea asennuspaikka on huoneen keskellä, niin että sen on mahdollista havaita savu joka suunnasta. Sijainnin täytyy olla vähintään 50 cm:n päässä kattopalkista tai seinästä. Asentamisessa kannattaa huomioida myös se, että asennuspaikka ei aiheuttaisi turhaan vääriä hälytyksiä. Näitä tapahtuu varsinkin silloin jos varoitin on asennettu liian lähellä uunia tai esimerkiksi kylpyhuoneessa, jossa on usein kosteuden tuomaa sumua.

Monet asuvat vuokra-asunnossa ja tällöin vastuu oikeanlaisesta palovaroittimesta on asukkaalla itsellään eikä asunnon omistajalla.

Testaa palovaroittimesi säännöllisesti

Kannattaa ottaa tavaksi testata palovaroitin aina säännöllisin väliajoin. Testauksen voi tehdä esimerkiksi aina jokaisen kuukauden 1. päivänä tai jonain muuna itselleen helposti muistettavana ajankohtana. Testi suoritetaan painamalla palovaroittimen kannessa olevaa nappia viiden sekunnin ajan. Palovaroitin on myös muistettava puhdistaa huolellisesti siivouksen yhteydessä, sillä sen päälle kertyvä pölykerros voi heikentää varoittimen toimintaa. Varoitin kannattaa esimerkiksi imuroida imurin harjasuuttimella.

Markkinoilla on kahdenlaisia palovaroittimia: optisia palovaroittimia sekä ionisoivia varoittimia. Optinen varoitin havaitsee nopeammin suuria savuhiukkasia ja ionisoiva varoitin havaitsee pieniä savuhiukkasia. Kun palo on erityisen liekehtivä, niin syntyy enemmän pieniä savuhiukkasia. Nykyisin käytetään yhä enemmän optisia varoittimia, koska optiikka on niin kehittynyttä ja näissä varoittimissa on asiakkaan kannalta hieman parempi hinta-laatusuhde. Myynnissä on tavallisten palovaroittimien lisäksi myös kauniita design-varoittimia, joten palovaroittimella voi nykyään myös sisustaa.

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *